tiistai 23. tammikuuta 2018

Tavoite mielessä

Se fiilis kun juokset ensimmäisen 5km tai 10km tai 20km. Se fiilis kun kyykkäät ensimmäisen kerran tangon kanssa ja huomaat pystyväsi lisäämään siihen painoa. Se fiilis kun teen asian viimeisillä voimilla tai se, kun tavoite on ollut mielessä vuosia ja vihdoinkin tavoite on saavutettu! En haluaisi ikinä unohtaa, niitä hetkiä kun saavun maaliin ja vastassa on läheiset, ne rakkaimmat ihmiset. Tai se fiilis kun saan asiakkaan tavoitteeseen. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen itkenyt onnea vaan sen takia, kun joku pystyy juoksemaan tai joku on pudottanut 20kg. Tai asiakas kertoo miten elämänlaatu on parantunut minun valmennuksen aikana. Miten monta kertaa olenkaan saanut kirjeen asiakkaalta ja olen avannut sen kotona ja vollottanut täyttä itkua ilon kyyneleitä.

Päätin tiputtaa raskauskilot
Tavoitteita ja unelmia pitää olla. Liittyi se sitten kouluun, työhön, liikuntaan tai mihin tahansa muuhun. Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja niitä tulee meille jokaiselle. Se hetki kun nauran asiakkaan kanssa, voi olla että on ollut elämäni vaikein, mutta nauramalla olen pystynyt ajattelemaan hetken jotain muuta. Jatkamalla eteenpäin olen selättänyt paljon. Nyt pystyn jo nauramaan monelle asialle.

Viime keväänä mietin ennen leikkausta, että pystynkö enää tekemään mitään töistäni?
Joskus tavoitteen eteen tulee niin iso kuilu, ettet tiedä miten sen yli menisit. Vaikka kuilu olisi kuinka suuri tahansa, aina löytyy varusteet ja neuvot miten kuilu ylitetään. Osaatko ottaa neuvot vastaan ja käyttää varusteita, jäävät sinun päätettäväksi. Oletko valmis menemään tavoitetta kohti vaikka se tuntuisi vaikealta?

Joskus tavoite ei toteudu silloin kun olisit halunnut. Mutta onko ajalla oikeasti väliä? Pitääkö se tapahtua nyt vai voiko se tapahtua ensi viikolla tai ensi vuonna? Olen aina ollut valmis tekemään kaikkeni tavoitteen saavuttamiseksi.Tavoitteen pitää kuitenkin olla selkeenä mielessäni, jos se ei ole ja en ole varma tavoitteesta, tavoite ei ole ollut tarpeeksi tärkeä.

Ystävillä ja läheisillä on valtava voima auttaa elämässä eteenpäin. Minut on revitty sängystä ylös silloin kun olisin voinut jäädä sinne makaamaan. Minut on pakotettu ensiksi konttaamaan, jonka jälkeen huomaan pikkuhiljaa nousevani jaloilleni ja lopulta pysyvän pystyssä jo yksin. Ystävät ja läheiset ovat myös pahimmat lyttäämään. Kuuluuko sinun kaveripiiriin se joka kertoo sinulle aina, kuinka huono olet ja kuinka et ole onnistunut? Kuinka vähän oletkaan laihduttanut tai hän itse pystyy juoksemaan ainakin tuplat sinun juoksustasi. Kuinka tarvitset enemmän lihasta tai kuinka oletkaan kehdannut näyttäytyä bikiineissä. Onko näillä ystävillä oikeasti hyvä olla omassa elämässään?

Tärkeimmät vastassa, aina lavalta tullessa.

Itse päätin joskus, että aijon elää täysillä. Aijon iloita ja hyppiä, kun siihen on aihetta. Aijon itkeä ja surra, silloin kun siltä tuntuu. Aijon kurkotella korkealle ja tähdätä aina kohti unelmia, vaikka vastaan tulisi vaikeuksia. En anna elämän lannistaa vaan otan vastaan sen mitä se minulle antaa. Kerään ympärille hyviä ihmisiä joita voin auttaa ja tarvittaessa he auttamat minut ylös sieltä sängystä, jotta pystyn taas nousemaan omille jaloilleni. On tärkeää löytää ystäviä, jotka elävät yhtä täysillä kun sinä.

Tavoitteita kohti!

@ptniinanevalainen
-Niina-

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Matkakuumetta

Blogini suunta on tänävuonna enmmän matkailuun päin, jonka takia käväsin matkamessuilla hakemassa inspiraatiota ja myös yhteistyökumppaneita. Olemme todella seikkailuhenkistä porukkaa koko perhe, jonka takia olimme kiinnostuneet matkamessuilla mm. patikointi- ja liikuntamatkoista, lähiseutu matkailusta ja tottakai uusista ideoista.


Olin positiivisesti yllättynyt siitä miten paljon oma kotimaa tarjoaa erilaisia nähtävyyksiä ja matkailu mahdollisuuksia. Nippu esitteitä lähti mukaan monelta pisteeltä ja perheemme pääsee jälleen suunnittelemaan yhteisiä hetkiä. Vielä saamme nauttia siitä, että tyttömme tykkää matkustaa kanssamme. Toivottavasti tätä jatkuisi mahdollisimman pitkään.

Vain bikinit puuttuu

Messuja kiertäessämme mielessämme oli myös Nepali ja Everest, koska tämähän tulee olemaan isoin projektimme tänävuonna. Juttelimmekin ihmisen kanssa, joka oli siellä käynyt ja näin ollen hän osasi antaa meille hiukan lisä infoa asiasta.  Vielä jäi pohdintaan, miten matkamme tulemme toteuttamaan ja mistä haluaisimme oppaan. Mutta luulen, että matkasuunnitelmat alkavat jo pikkuhiljaa löytämään omat uransa. Käytännön toteutus vaatii myös suunnittelua perheeltämme paljon, koska olemme kaikki työssä ja koulussa käyviä. Lapsiperheessä asioita joutuu aina hiukan suunnittelemaan, mutta kaikki on mahdollista.


Keväällä ja kesällä on luvassa pienempiä reissuja suomessa ja mahdollisesti pohjoismaissa. Elämäämme kuuluu isossa osassa myös liikunta ja haluan lomallani pystyä liikkumaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta. Uskon, että löysin messuilta myös näihin vaatimuksiin vinkkejä. Jätämme löhölomat muille ja suunnittelemme meidän näköisen aktiiviloman, rentoutumista unohtamatta.

Mitä enemmän itselleni on tullut ikää, sitä enemmän olen alkanut kaipaamaan luontoon. Olenhan aina ollut luontoihminen. Harrastanut partiota ja maastojuoksua. Hiihdostakin tykkäsin joskus, ennen kuin liikunnanopettaja yläasteella vei mielenkiinnon lajiin. Eilen kuitenkin sain lainattua sukset ja ensiviikolla aijon mennä kokeilemaan, vieläkö niillä pysyisin pytyssä. Voi olla, että ottelen selfieitä lumipenkasta, persus ruvella. Saas nähdä. Katsotaan löytyykö tämän jälkeen vielä luontohenkeä.


Minulta kysytään työssäni paljon, miten pystyn toteuttamaan tiukaa ruokavaliota matkallani. Oikeastaan, kun en ole dietillä, en juuri välitä tiukasta ruokavaliosta, varsinkaan kun kisasuunnitelmia ei ole. Mieli tekisi kisata, mutta todellisuuden lyödessä kasvoihin, on parempi jättää suunnitelmat vielä suunnitelmiksi. Matkalla tykkään kokeilla erilaisia ruokia ja maistaa erilaisia makua. Olen hyvin avoin kaikelle uudelle ja yksi iso rooli matkailussa on mielestä hyvällä ruoalla. Hyvä ruoka voi olla muutakin kuin epäterveellistä. Tykkäänkin valita fiksusti, jolloin se mitä syö, ei tartu vyötärölle. Ja niin kuin aikasemmin kirjoitin, olemme hyvin aktiivisia myös lomalla, joten ravinnon pitää vastata kulutusta, niin perheen naiset pysyvät myös tyytyväisinä. Näin matkaaminen on perheenä kivempaa. Toisaalta pytyn syömään vaikka viikon puuroa metsässä, jos muuta ei ole tarjolla. Ihminen pärjää hyvinkin penellä jos vain haluaa.

Budjetti matkoillamme on aina hyvin pieni. Niin kuin olette voinut edellisistä matkoistamme lukea. Olemmeko tyytyväisiä vähään vai onko meitä onnistanut, kun olemme löytäneet hyvää ja halpaa? Ehkä vähän molempia, mutta syytän suurimmaksi osaksi kuitenkin suunnittelua ja mielikuvitusta. En ehkä ole niitä ihmisiä, jolla pitää ollla se täysihoito viiden tähden hotellissa. Olen ehkä se, jolle pitää olla puhtaat petivaatteet, hotellihuone ilman ylimääräisiä yövieraita ja iloinen palvelu. Turha nipottaminen pitää jättää kotiin ja nauttia lomasta, eikö?

@ptniinanevalainen
-Niina-


torstai 18. tammikuuta 2018

Minun työni ylipainosten parissa

Nyt kirjoitan vähän totisempaa tekstiä työstäni. Työni ei aina ole hymyillä asiakkaalle kuntosalilla, tai istua koneella kirjoittamassa saliohjelmia tai blogitekstejä. Ne on ehkä työni hauiskin puoli. Ja blogi on ollut minulle usein myös tapa saada ajatukseni muualle hetkeksi. Voin olla se fitnesstyttö, joka treenaa kovaa salilla ja ottaa ehkä jopa selfien instagramiin, mutta onko kaikki niin mustavalkoista.


Joskus edellisen asiakkaan jälkeen pitää hymy vaan repiä sieltä persiistä, vaikka tilanne olisi kuinka vakava. Vaikka olisin ehkä itkenyt juuri edellisen asiakkaan kanssa. Olen, siis työskennellyt todella ylipainosten parissa kauan. Ja kun kyse on todellisesta ylipainosta, ei kymmenestä tai kahdesta kymmenestä kilosta, on henkinen hyvinvointi isossa osassa valmennusta. Olen huomannut, että moni ulkopuolinen ei aina tiedä työstäni tarpeeksi ja vähättelee työtäni. Olenhan vain pelkkä personal traineri. Sellanen pilipali puoskari, joka näyttää liikkeitä ja selaa kännykkää asiakkaiden läsnäollessa. Mutta se mitä työkseni teen ei ole ollut vain perus PT hommia.

Henkinen hyvinvointi on aika vieras sana monelle. Ulkoapäin voi ihminen näyttää kuinka hyvältä tahansa, mutta sisäpuoli ei tunne samalla tavalla. Ylipainoisten kanssa olen huomannut, että monelle isoon osaan nousee ulkonäköpaineet ja huonommuuden tunne. "Ei ylipainoinen voi olla hyvä." joku sanoi minulle joskus. Minulle nousi tästä kylmät väreet ja oikeastaan olen huomannut samat sanat ylättävän monen huulilta. Oli kyse sitten kotiäidistä, sairaanhoitajasta, remonttimiehestä, professorista, insinööristä tai lääkäristä, niin tunteet on ollut samanmoisia, kun painitaan ylipainon parissa.

Näänkö työssäni sitten enemmän pahaa oloa, kuin muut? Voi olla, koska monelle olen ollut se "viimeinen keino kokeilla." Valitettavasti en aina tässä ole onnestinut ja olen joutunut luovuttamaan jo valmennuksen alussa. Joskus haavat ovat niin syvät, että vain lääkäri, joka oikeasti ottaisi asiat tosissaan olisi pystynyt auttamaan. Joskus tuijotan taivaalle ja mietin, niitä ihmisiä, jolle olemme yrittäneet hakea apua, mutta heitä ei ole otettu järjestelmässämme tosissaan. Pussikeittokuuri ja kotiin. Olisinko vainut auttaa enemmän? Miten heidän lapset, jotka ovat jääneet ilman äitiä?


Jokainen joka tiputetaan järjestelmän ulkopuolelle on liikaa. Ja ihmiset jotka ovat kokeilleet kaikki pikadietit ja superdietit, eivät enää kaipaa pussikeittokuuria. He tarvitsisisvat ammattiapua ja pussikeittopaketti ei valitettvasti tätä ole. En todellakaan ole aina oikea henkilö auttamaan, mutta joskus pelkästään jutteleminen ja säännölliset tapaamiset liikunnan parissa on auttanut uskomattoman paljon. Jos saan tuekseni vielä jonkun henkisen puolen ammattilaisen, niin olemme oikealla polulla onnistumista. Ja kun henkinen hyvinvointi paranee pikkuhiljaa, myös paino alkaa laskemaan ja ne ihmiset ovat saaneet mahtavia tuloksia aikaiseksi! Joskus kyse on myös puhtaasti terveydestä. Reilu ylipaino vie mielen matalaksi kun huomaa, ettei tiettyjä asioita voikkaan enää tehdä. Joskus kyse on myös siitä, ettei osata vain liikkua. Ei tiedetä mistä aloittaa ja yksin ei voimavarat riitä. Silloin työni on parhaimmillaan, pystyn antamaan eväät joilla pääsemme eteenpäin. Joskus kyse on myös siitä, että olemme yhdessä tehnyt aikaisemmin jo ison työn. elämä on taas valmennuksen jälkeen vienyt väärille poluille ja ei uskalleta tulla luokseni uudestaan. Hävetään ja tunnetaan epäonnistumisen tunnetta. Minä jos joku tiedän, että elämä ei mene, niin kuin olisit sen käsikirjoittanut aikaisemmin. Kuopasta voi aina nousta! Joskus kuopan laidat ovat korkeammat ja se vaatii vain enemmän ponnisteluja.

Nämä ihmiset jotka tulevat luokseni ovat kuulleet tai lukeneet minun uskomattomista asiakkaista, jotka ovat pudottaneet hurjia määriä painoa. Kaikki eivät halua olla esillä sosiaalisessa mediassa, mutta jotkut haluavat. Mutta puskaradio on toiminut hyvin. Välillä kun työni käy oikeasti raskaaksi olen miettinyt niitä ilon hetkiä kun olen itkenyt asiakkaan kanssa onnistumista tai juossut 10km asiakkaan kanssa, joka ei ikä ennen tapaamistamme olisi voinut kuvitellakkaan juoksevansa. Onneksi onnistumistarinoita on paljon enemmän kuin niitä hetkiä kun hakkaan päätä seinään.

Työni on kasvattanut minua henkisesti kovasti. Olen oppinut kuuntelemaan suoranaista valehtelua, vaan sen takia ettei kehdata puhua totta. Olen oppinut tulkitsemaan erilaisia epämielyttäviä tilanteita. Olen oppinut mihin kuntosalilaitteeseen kukin mahtuu ja koska minun on aika sanoa, että me ei yhdessä pystytä tähän tai yhdessä me tehdään tämä! Olen oppinut, että vaikka kunka yritän auttaa, kaikki eivät apua ole valmiit ottamaan vastaan. Olen oppinut, että perus PT koulu ei ole opettanut minulle juuri mitään ylipainosta tai oikeasta ylipainon tuomasta pahastaolosta. Sen on voinut oppia vain kuuntelemalla ja tekemällä tätä työtä. Olen oppinut järjestelmästämme paljon. Varsinkin sen, että vaikka yrittää kaikkensa ei välttämättä saa oikeanlaista apua. Tai järjestelmä on niin monimutkainen, että oikeanlaista apua on mahdoton löytää. Tai sinut käännytetään ovelta. Koska ylipainoinenhan voi aina laihduttaa!!!! Helppo homma, vai onko?

Jonkun mieletön unelma voi olla, olla terve.

@ptniinanevalainen
-Niina-

Blogitekstisuositus

Aikuisten kiusaaminen

Sain idean tähän aiheeseen radioosta. En edes muista mistä kanavasta oli kyse, mutta asia on mielestäni hyvinkin tärkeä. Moni kokee kiusaami...